Kanavat vaihtuvat

Mittelandkanaal

19.8.-13 Siirryimme Elbe- Seitenkanavalta Mittelandkanavalle. Rahtilaivaliikenne vilkastui huomattavasti. Rahtilaivat kuljettavat mm. kivihiiltä ja romurautaa. Rahtilaivoissa asutaan ja eletään normaalia arkielämää työn lomassa. Rahtilaivojen kannella on ollut autoja, polkupyöriä ja veneitä, nähtiinpä lasten leikkikehikkokin. Matkaa teimme 39 merimailia. Yövyimme Yachthagen des MBC Braushweigissä. Pieni ja ahdas vierasvenesatama. Kanavasta mentäessä sisäänkäynnissä oli portti joko auki tai kiinni. Tästä tiesi heti onko satamassa tilaa. Satamamaksu 17.30 eur.

20.8. ajettiin koko päivä Mittelandkanavaa pitkin. Matkalla oli vain yksi sulku, Anderten. Sulussa oli pienoisia ongelmia VHF puhelimella ilmoittautuessa. Kanavanhoitaja rouvan puheesta ei saanut mitään selvää. Taisi puhua saksaa ja englantia sekaisin ja puhetulva oli valtaisa. Kun pyysin sitten yhdellä sanalla, yes tai no, vastaamaan kysymykseeni voimmeko tulta sulkuun, vastaus oli taas erittäin vuolas. Tulkitsimme vastauksen siten, että menimme sulkuun. Ja hyvinhän me sovittiin, vaikka edessä olikin jo rahtilaiva.

Hannoverissa tankattiin polttoainetta. Hinta kanavan varrella on huomattavasti kalliimpaa kuin maa-asemilla. Nytkin diesel maksoi 1.67 eur/l. Hannoverissa kanava kulkee teollisuussatamien kautta. Ajoimme Hannoverin ohi ja pysähdyimme Marina Rasche-Werftiin. Täällä vietimme seuraavan päivän huoltohommia tehden. Miehet vaihtoivat veneen moottoriöljyt ja maalasivat suolaveden aiheuttamia ruostepilkkuja. Minä siivosin veneen sisältä ja pyöräilin kaupassa täydentämässä muonavarastoja. Töiden jälkeen käytiin syömässä sataman ravintolassa. Satamamaksu 17.30 eur/vrk. Satamassa oli hyvä ja ystävällinen palvelu. Tarjoilija vei veneen vanhat öljyt omalla autolla jätteiden keräyspisteeseen ja hänen rouva toi minulle postimerkkejä ja vei vielä kirjeen postiin.

 Eki hiomis- ja maalauspuuhissa

Marina Rasche-Werftin edestä otettu kuva

22.8 aamukosteus nousi kanavan pinnasta ja aurinkokin nousi pikkuhiljaa. Kaunis aamu ja koko päivä oli lämmin ja aurinkoinen. Miehet hoiti ajamisen ja minä tein opiskelutehtävää kannella. Tämä oli viimeinen Jyväskylän yliopiston tehtävä tällä erää. Pääsen nyt pienelle lomalle ennen kuin aloitan Itä-Suomen yliopiston opinnot. Pysähdyimme yöksi Alswednissä olevalle pienveneille tarkoitetulle pysähdyspaikalle kanavan varteen yöksi. Lähellä oli kauppa ja Gasthaus. Sain kaupassa olevan internetin kautta lähettää opiskelutehtävän eteenpäin. Illalla saunottiin ja istuttiin iltaa kannella. Jorma ja minä uitiin. Kanavan vesi on näillä seuduilla puhdasta. Paljon on ollut muitakin uijia. Takana 41 merimailia.

Minä opiskelen ja Jorma ajovuorossa

Matkaa jatkoimme 23.8. pienessä vesitihkussa. Päivän mittaan ilma kirkastui ja illan saimme viettää kauniissa ja lämpimässä säässä. Mittellandkanava jäi taakse ja siirryimme Dortmund-Ems-Kanaalille, jonka jälkeen pysähdyimme jälleen huviveneille tarkoitetulle pysähtymispaikalle. 

Kuljimme teiden 

ja jokien yli

Seuraavana aamuna miehet kaatoivat tarkakaaren, kun luvassa oli matalia siltoja. Matkalla oli muutama 4,25 silta ja vain yksi sulku, Münster liukupollarein.  Ligehafen Datteln oli yöpymispaikkamme. Olimme syömässä kannella, kun veneen viereen pysähtyi morsiusparin auto. Tulivat valokuvausta varten rantaan ja luulivat ensin meidän venettä kuvauspaikaksi. Pienen odottelun jälkeen tuli oikea vene ja kuvaukset alkoivat. Kuvienoton jälkeen läksivät veneellä eteenpäin. Onnea ja pitkää liittoa heille! Illalla sattui toinenkin tapahtuma. Olimme juuri käyneet nukkumaan, kun ulkoa alkoi kuulua räiskettä ja valot välkkyivät. Mentiin katsomaan ja ulkona oli ilotulitus. Syytä emme tiedä, mutta sovittiin, että meidät toivotettiin tervetulleeksi.

Onnellinen morsiuspari

Datteln-Hamm-Kanaal 25.8.-13

Edessä Datteln- Hamm-Kanaal ja kuusi sulkua. Pääsimme rahtilaivan perässä viisi sulkua ja viimeinen kuljettiin yksin. Jokaisessa sulussa on huviveneiden ilmoittauduttava joko VHF:n tai puhelimen kautta. VHF-liikenne toimi siten, että minä puhuin englantia ja vastaus saatiin viidessä sulussa saksaksi ja yhdessä englanniksi. Ilma oli kostea ja sateinen koko päivän, mutta Rheinille siirryttäessä aurinko otti meidät vastaan. Ajoimme kolme km ennen kuin käännyimme Yachthafen Weseliin yöksi.

 Dattelnin sulku aamulla 25.8.

 Datteln- Hamm-Kanaalin kuusi sulkua olivat kaikki tällaisia. Ristimme ne giljotiineiksi.

Minun tehtävä oli navigoida ja toimia radistina

Rheiniltä Hollantiin

26.8.-13 aamupäivä ajettiin Ekin kanssa vuoron perään pitkin leveää Rheiniä. Vilkas liikenne ja n. kolmen solmun virta. Kolme rahtilaivaa ja huvivene nähtiin vierekkäin. Tulipa vastaan alus, jossa oli hengenvaarallista lastia (osoitettu laivassa olevalla merkillä). Rheiniltä käännyimme ensin Waal-Kanaalille ja sitten Maas-Waalkanaalille. Hollantiin tulimme klo 11.30 ja Jorma vaihtoi Hollannin vieraslipun oikeaan saalinkiin. Maas-Waalkanavalle käännyttyä tuli heti Sluis Weurt sulku, jossa sulkuportti liukui sivuun. Sulun jälkeen ajoimme vielä 16 km. Vastaan tuli outo sulku. Sulku, jossa oli molemmat portit auki, Sluis Heumen.  Suuntasimme Maas-Waalkanaalilta vielä pienelle kanavalle, jossa oli Jachthaven Eldorado. 

 Olemme saapuneet Rheinille

 Rahtilaiva lasteineen 

 Hollannissa kaupungien ilme vaihtui

Sluis Heuman

Ja lopuksi perinteinen kuva ilta-auringosta

Ensimmäiset kanavaosuudet

Travemündista Lauenburgiin 18.8.-13

Travemündessa tavattiin s/y Chimun miehistö. Vene on Saksan lipun alla, miehistö suomalaisia maailmanympärimatkaajia.  Jorma toivotettiin keskiviikkoiltana tervetulleeksi ja kanavamatka alkoi torstaina 15.8. Travejokea Lübeckiin. Lübeckissä ei ensin uskottu, että reitti kulkee kartan mukaan. Edessä oli niin matala silta, ettei uskottu minkään veneen tai laivan käyttävän sitä. Tarkemman tarkastelun jälkeen selvisi, että silta on nostettava.   Kartassa ei ollut VHF tietoja, joten suomipoika meni käväisemään kanavanhoitajan kopissa. Ystävällisesti ottivat vastaan ja asia selvisi ja silta avattiin vain meitä varten. Tavallisesti se aukeaa tasatunnein tai jos on yli kolme alusta yhtä aikaa tulossa.

Pääsimme siis jatkamaan matkaa Elbe-Lübeck-Kanalia pitkin ensimmäiselle sululle, Büssaun sululle. Siellä ystävällinen kanavanhoitaja tuli ihan veneelle asti tervehtimään meitä. Hän t0i tullessaan kanavaohjeet saksaksi ja ”ilouutisen”. Seuraavat sulut ovat lakossa ja matka voi jatkua vasta lauantaiaamuna. Kysyin miksi ovat lakossa, niin raha on yksi tekijä ja toinen lyhyet työsuhteet. Työntekijät halaisivat pitempiä työsuhteita. Olimme siis loukussa pienessä kylässä, jossa ei ollut edes kauppaa. Ihana hotelli kyllä löytyi, mutta ei päästy sinne syömään, kun sen keittiö oli kiinni. Perjantaipäivänä miehet tekivät huoltohommia ja minä opiskeluhommia. Ruoripöytä ja uimataso hohtavat nyt aivan uudenveroisena.

Lauantaiaamuna 17.8. pääsimme sulkuun viiden muun veneen kanssa. Sulku oli rikki ja kanavanhoitaja käänsi aluksi käsin sulkuporttia auki. No, toimihan se sitten lopulta. Letkassa edettiin kuusi sulkua: Krummesse, Berkenthin, Behlendorf, Donner, Witzeeze ja Lauenburg. Krummesseessa vastoinkäymiset jatkoivat. Sielläkin kanavanhoitaja sulki sulkuportin käsin. Näiden sulkujen vesipinnan ero oli 1,5-4,2 m. Siltojen alituskorkeus on kartoissa 4,60 m ja virhevaraa ei ole yhtään. Meillä veneen korkeus on 4,60 m joten mastovalo kaadettiin ja päästiin 4,25 m.  

Vihdoinkin ensimmäiseen sulkuun

 Krummesen kanavanhoitaja työntää porttia käsin kiinni

Beflendorfin sulku oli melko täysi. Me tulimme viimeisenä sulkuun ja olimme poikkittain.

Lauenburgissa yövyimme WSC Lauenburgissa. Satamakapteeni yllätti suomen kielen taidollaan. Hänellä oli kuulemma ollut 70-luvulla suomalainen tyttöystävä, jonka kanssa hän oppi hieman suomea. Satamamaksu 12 eur sisälsi sähkön, suihkun ja veden. 

Elbe-Seitenkanal 18.8.-13

Lauenburgin jälkeen siirryimme parin mailin matkalle Elbelle. Elbellä oli nyt 1,5 solmun myötävirta. Siitä käännyimme Elbe-Seitenkanalille. Ensimmäinen sulku oli Schiffshebewerk Lüneburg /Scharnebeck eli hissisulku. Mahtava oli rakennelma ja ihan mielenkiintoinen kokemus. Siinä sekä vene, että miehistö nostettiin hissillä 38 m korkeuteen. Hissejä on kaksi.  Kummassakin 100 x 12 m:n allas. Vielä Uelzen sulku liukupollarein (2 allasta, kukin 190 x 12 m ja nousukorkeus 23 m) ja sen jälkeen rantauduimme Bodenteichin pysähdyspaikalle yöksi. Näissä pysähdyspaikoissa on vain laituri ilman palveluja. 

 Elbe 18.8. aamulla

 Hissisulku, nousimme vasemmassa hississä.

Ajoimme Primaveran tuohon keskelle

Kanavien alkupisteeseen

Fehmarnista Travemündeen 10.8.-13

Fehmarnin auringonlasku 

Aamulla ennen lähtöä Travemündeen

Fehmarnissa muutama tuulinen päivä. Matkaan päästiin 10.8. Aamu valkeni aurinkoisena ja tuulitiedotteen mukaan heikkoa tuulta oli luvassa matkalle. Aamun mittaan alkoi pilvistyä ja tuulta noin 5-7 m/s. Lähestyttäessä Travemündea merellä oli paljon kalastajia pienillä moottoriveneillä. Enpä olisi halunnut olla niin pienellä veneellä liikkeellä, varsinkin kun näytti, että tuuli vain yltyisi ja sadetta tiedossa.

Travemünden edustalla olikin sitten tuulenpuuska, ennen kuin pääsimme aallonmurtajan suojaan.  Travejokea ajaessa katselimme sopivaa rantautumispaikkaa. Kovin näytti sekavalta paksuine paaluineen rannat. Vapaa paikka löytyi sitten ihan Sandinavienkai sataman lähettyvillä olevasta Böbs-Werft yachthafenista.  Sandinavienkai satamaan tulevat myös Suomesta Finnlinesin laivat. Tässä on hyvä odotella Jorma Metsärantaa, joka tulee 14.8. matkaamme kanaville.  Satama on ensimmäinen, josta ei saa juomavettä laiturilta. Ei ole kuulemma juomakelpoista. Satamamaksu 16 eur + sähkö 2 eur/vrk.

Olemme ajaneet Joensuusta 1239 merimailia (n. 2300 km) ja kone on pyörinyt yhteensä 229 h. Matkalla on ollut aurinkoa, sadetta, tyyntä ja tuulta. Kuopiossa laitatettu aurinkokatos on suojannut hyvin matkaajia näiltä kaikilta. Matkareittimme on toteutunut tähän mennessä suunnitelman mukaan. Nyt olemme päässeet Euroopan kanavien alkupäähän.  Varsinainen kanavamatkamme siis alkakoon!

Suuntana Saksa

Fehmarn  7.8.

Vaikka vapaapäivätkin ovat kivoja, parhainta on olla liikkeellä kohti uutta ja ennen näkemätöntä. Aamu valkeni melko tyynenä ja aurinkoisena. Pari tuulista päivää takana.  Suuntaamme siis keulan kohti Saksaa. Matkalla näemme tuulimylly puistoja, jotka on rakennettu mereen. Laskut menivät sekaisin 90 jälkeen ja vielä oli paljon laskematta. Tyhjästä ei Tanskaa sanota tuulimylly maaksi.

Matkaa kertyi 64 mailia ja aikaa 11 h. Koko matkan oli moottoriveneilijän keli. Laitoin ruuan matkalla, kun oli tyyntä. Ruokailun jälkeen Erkki piti ettoneen. Eka kertaa sain ajaa ihan yksin. Muina päivinä Erkki on ollut siinä lähettyvillä. Minun ajaessa veneen keulassa ui kolme pyöriäistä. Upea näky. Kuvaa en valitettavasti ehtinyt saada.

Saavuimme Fehmarnin satamaan illan suussa. Iso satama. Helsingin jälkeen oli ensimmäiset paalukiinnitykset. Satamamaksu 16 eur ja sähkö 2 eur. Suihku maksoi 1 eur/3 min ja nettiyhteys 2 eur/h. Dieselin hinta näyttää olevan satamassa 1,8 eur. Ei vielä ole tarvetta tankata. Kyllä saksalaiset osaavat tämän rahastamisen taidon.

8.8. aamu aloitettiin saunoen. Virkistävä kokemus. Saunaa pitäisi lämmittää useamminkin. Vietämme täällä ainakin muutaman päivän ennen Travemündeen siirtymistä.  Täytyy käydä katsastamassa myös pääpaikka, Fehmarn, joka sijaitsee n. 8 km:n päässä. 

Nettiyhteys on jälleen niin huono, että kuvien laitto ei onnistu. 

Klintholm

Klintholm 4.8.-13

Suuntana Tanska. Lähtö merelle klo 5. Mahtava auringonnousu! Matkalla kohtalaista tuulta ja Tanskan edustalla tyyni meri. Tanska otti merimatkaajat vastaan upealla kalliolla.

Ensimmäinen satama pongattu. Mikä paaluviidakko! Tanskan merikartat 1:300 000. Vaikea navigoida, kun ei ole viittoja, vain epämääräisiä kalastajien merkkejä.  Heräsi epäily onko tuolla vierasvenesatamaa ollenkaan.

Tässä kuvassa vain osa paaluista.

Periltä löytyi kaunis, uusi satama. Maksu automaatilla, 145 dkk.  Olimme ensimmäisten joukossa tulossa satamaan. Meidän jälkeen satama täyttyi pikkuhiljaa. Neljä purkkaria saattoi tulla peräjälkeen. Siis vilkas satama. Oli saksalaisia, hollantilaisia, puolalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia. Ei muita suomalaisia meidän lisäksi.

Aurinkoa ja levollinen olo. Kaikki on tässä ja nyt. Hyvä olla!

Klintholm on kalastajakylä. 

Ysted ja Smygehamn

Ysted 1.8.-13

Aaltoja, isoja aaltoja, vielä isompia aaltoja. Aamulla oli suuntana Smygeham, mutta päätimme jäädä aaltojen vuoksi noin matkan puolessa välissä olevaa Ystediin.  Onnistunut valinta. Satama oli aivan uusi ja Ysted on vallan ihana kaupunki vanhoine rakennuksineen.

Satamassa oli illalla Ystedin vanhojen tanssien tanssiseuran järjestämä tanssikurssi. Välillä opstettiin ruotsalaisia vanhoja tansseja ja välillä kaikki saivat tanssia, foksia. Satamamaksu maksettiin automaatilla kuten edellisessäkin paikassa. Se oli 210 kr, sähkö kortilla ja suihkutkin toimivat vain kortilla.

Tällaisia löytyi matkustasatamasta. Kuka tietää mitä ovat? 

Smygehamn 2.8.-13

Vielä on kesää jäljellä…. pitkästä aikaa on lämmin ja kaunis aamu. Itse asiassa shortsikeli jo aamusta. Oli mukava nauttia aamupala kannella. Ja aamupalan jälkeen eikun matkaan kohti Smyghamnenia. Istuin kannella tehden opiskeluhommia (lue, otin aurinkoa). Erkille jäi ajohommat, eikä hän tainnut olla ollenkaan pahoillaan asiasta. Auringonotto jatkui helteisessä kesäsäässä rantauduttua. Satamamaksu oli 170 kr/vrk, sisältäen sähkön.

Ruotsissa tämänkaltaisia veistoksia on monessa satamassa. Paikallinen satamakapteeni kertoi, että ko leidi toivottaa vieraat tervetulleeksi tai ruotsalaisittain ottaa tulijat perheeseensä. 

Satamassa tuli rouva juttelemaan.  Hän oli 1,5 vuotiaana muuttanut Suomesta Ruotsiin. Hyvin rouva puhui vielä suomea. Rouvan lapset puhuivat muutaman sanan suomea ja mieheltä ei suomen kieli taittunut ollenkaan. Muita suomalaisia ei ole näkynyt enää. Kävimme paikallisessa majakassa. Minäkin korkean paikan kammoisena kiipesin ihan ylös asti.

Aivan veneen lähellä on Ruotsin eteläisin piste. Se on sitten Ruotsi nähty ja seuraavaksi siirrymmekin Tanskaan.